Мауно Йокипии - Финляндия на пути к войне

• Название: Финляндия на пути к войне
• Автор: Мауно Йокипии
• Издательство: Издательство «Карелия»
• Жанр: История
• Год: 1999
• ISBN: 5-7545-0735-6

Работа видного финского историка Мауно Йокипии посвящена финско-германскому военному сближению и сотрудничеству на относительно коротком этапе европейской истории (март 1940 — июнь 1941 г.). Вопреки распространенной концепции «сплавного бревна» о якобы непроизвольном вступлении Финляндии в войну против СССР, солидная документальная основа исследования позволила автору прийти к выводу о сознательном и последовательном военно-политическом сближении Финляндии с гитлеровской Германией с целью нападения на Советский Союз.

---

— Tiedustelu maarajoillamme välirauhan aikana. Historiallinen Aikakauskiija 1985 s. 278–282. Eino Jutikkala, Valtion Tiedotuslaitoksen historiakäsikiijoitus (1944). Jutikkalan kok., VA.

— «Ensimmäinen tasavalta» (1919–1945). Suomen poliittinen historia. 2. osa 1905–1975. Porvoo 1977.

— Omavaraiseen maatalouteen. Suomen taloushistoria 2, Helsinki 1982.

Einar W. Juva, Rudolf Walden. Porvoo 1957.

Antero Jyränki, Sotavoimien ylin päällikkyys. Vammala 1967.

— Ylipäällikkyyden luovuttamisesta. Lakimies 1970.

— Presidentti, Tutkimus valtionpäämiehen asemasta Suomessa v. 1919–1976. Porvoo 1981.

Jörg-Johannes Jäger, Die Wirtschaftliche Abhängigkeit des 1981. Dritten Reiches vom Ausland dargestellt am Beispiel der Stahlindustrie Berlin 1969.

Stig Jägerskiöld, Mannerheim 1918. Helsinki 1967.

— Fältmarsalken. Gustav Mannerheim 1939–1941. Helsingfors 1975.

— Talvisodan ylipäällikkö. Keuruu 1976.

— Marskalken av Finland. Gustav Mannerheim 1941–1944. Helsingfors 1979. (myös suom.)

— Decemviri och den svensk-finlandska unionplanen 1940–1941. HTfF 1979.

S.I. Kabanov, Na daljnih podstupah (Pitkillä etäisyyksillä). Moskva 1971.

Toivo T. Kaila, Sotasyyllisemme säätytalossa. Helsinki 1946.

N. Kaldor, The German War Economy. The Review of Economie Studies XIII (19451946).

Kallay, Nicholas, Hungarian premier. London & New York 1954.

Jorma Kallenautio, Suomi katsoi eteensä. Helsinki 1985.

Joppe Karhunen, Sissejä linjojen taakse. Keuruu 1958.

— Blenheim-pommittajat armottomalla taivaalla. Helsinki 1979.

Veikko Karhunen, Raatteen tieltä Kostamukseen. Porvoo 1972.

— Vienan sissit. Porvoo 1976.

Pentti Karppinen, Suomalaisten saksalaisille joukoille suorittamat kuljetukset Suomen sodassa 1941–1945. Tiede ja Ase 24, 1966.

Paavo Kastari, Eroaminen ja eronpyyntö valtioneuvoston vastuusta kieltäytymisen muotoina. Lakimies 1941.

Sakari Karttunen, Ystävyys vastatuulessa. Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran myrskyinen taival 1940. Helsinki 1960.

Kullervo Kemppinen, FK-lentue. Helsinki 1959.

Kalevi Keskinen, Suomen ilmavoimien historia 1. Brewster B-239 ja Humu. Tampere 1970.

Kalevi Keskinen, Kari Stenman, Klaus Niska, Venäläiset hävittäjät. Suomen ilmavoimien historia 7. Forssa 1977.

Oiva Ketonen, Se pyörii sittenkin. Porvoo 1976.

Kalervo Kijanen, Suomen laivasto 1918–1968. Helsinki 1968.

— Sukellushälytys. Lahti 1977.

Johan Kilien, Luftwaffe. Helsinki 1969.

Kullervo Killinen, Miekka tuppeen. Poliittinen ja sotilaallisen johdon dualismi Suomen sodissa 1939–1944. Porvoo 1983.

Pentti Kilkki, Tapahtumat II AK: n alueella. Talvisodan historia 2. Porvoo 1978.

Nils Kindberg, Det svenska frivilligflyget i Finland 1940. Aktuellt och historiskt 1957. Stockholm 1958.

Rudolf Kiszling, Bündniskrieg und Koalitionskriegflihrung am Beispiel der Mittelmächte im Ersten Weltkrieg. Wehrwissenschaftliche Rundschau 1960. Paul Klatt, Die 3. Gebirgs-Division 1939–1945. Bad Nauheim 1958.

K-G. KJietmann, Die Waffen-SS. Eine Dokumentation. Osnabrück 1965.

Ernst Klink, Deutsch-finnische Waffenbrüderschaft 1941–1944. Wehrwissenschaftliche Rundschau 8, 1958.

— The Organization of the German Military High Command im World War II. Revue Internationale d'Histoire Militaire Nr 47, 1980.

— Die militärische Konzeption des Krieges gegen Sowjetunion. DR ud. ZW 4. Stuttgart 1983.

— Die Operätionsfuhrung (1941), DR ud ZW 4 Stuttgart 1983.

Konrad Knabe, Das Auge Dietls. Fernaufklärung am Polakreis. Leoni am Starnberger See 1978 (myös suomeksi).

Vilho Koivisto, Jäämerentien ja Liinahamarin tavarakuljetukset vaikeina vuosina. Entispäivän Petsamo. Porvoo 1970.

Arvi Korhonen, Barbarossa-suunnitelma ja Suomi. Porvoo 1961.

Keijo Korhonen, Turvallisuuden pettäessä. Suomi neuvostodiplomatiassa 1933–1939. Helsinki 1971.

— J. Korpela, Maatalous 1919–1939. Itsenäisen Suomen taloushistoriaa 1919–1950. 1967.

M.N. Kozevnikov, Komandovanie i stab WS Sovetskoj Armij v. Velikoi Otechestvennoi vojne 1941–1945. (NL ilmavoimien esikunta sodassa 1941–1945) Moskva 1977.

O. Krabbe, Danske soldater i kamp pâ 0stfronten 1941–1945. Odense 1976. Hans Peter Krosby, Nikkelidiplomatiaa Petsamossa 1940–1941. Helsinki 1966.

— Suomen valinta 1941. Helsinki 1967.

M. Kräutler — Karl Springenschmidt, Es warçin Edelweiss (2. Geb. D.). Graz-Stuttgart, ilman painovuotta (1962).

Pertti Kuokkanen, Suomen puolueettomuus saksalaisten silmin Saksan länsioffensiivin aikana v. 1940. Historiallinen Arkisto LX Turku 1966.

Tauno Kuosa, A.F. Airo. Porvoo 1979.

G. N. Kuprianov, Jäämereltä Laatokalle. Vaasa 1984.

F. Kurowski, Seekrieg aus der Luft. Die deutsche Seeluftwaffe im zweiten Weltkrieg. Herford 1979.

Karl v. Kutzleben — Vilhelm Schröder — Jochem Brennecke, Minenschiffe 1939–1945. Herford 1974.

Volkmar Kühn, Snellboote im Einsatz 1939–1945. Stuttgart 1976.

U.A. Käkönen, Moskovassa ja Arkangelissa talvella 1941. Helsinki 1969.

Antti Laine, Suur-Suomen kahdet kasvot. Itä-Kaijalan siviiliväestön asema suomalaisessa miehityshallinnossa 1941–1944. Keuruu 1982.

Kalle Lehmus, Kolme kriisiä. Tapiola 1971.

— Tuntematon Mannerheim. Helsinki 1967.

Artturi Lehtinen, «Olisiko jatkosota voitu välttää.» Helsingin Sanomat 6.12.1965.

— Sotatalous 1939–1945. Itsenäisen Suomen taloushistoriaa 1919–1950.

Hans Joachim Lorbeer, Wästmächte gegen die Sowjetunion 1939–1941. Freiburg i Br 1975.

C. Leonard Lundin, Suomi toisessa maailmansodassa. Jyväskylä 1960.

H. D. Loock, Zur grossgermanischen Politik des dritten Reiches. VHf Zeitgeschichte 1960.

— Quisling, Rosenberg und Terboven. Stuttgart 1970.

Ohto Manninen, Ludwig Weissauer i hemliga uppdrag 1940–1943. Historisk Tidskrift för Finland 1975 s. 177–193.

— Saksa tyrmää Ruotsin-Suomen unionin. Sotilaalliset yhteydenotot Saksaan loppuvuodesta 1940. Historiallinen Aikakauskiija 1975 s. 219–238.

— «Barbarossa» ja suomalaisten operaatiokaavailut. Sotilasaikakauslehti 1976 s. 350–362.

— Toteutumaton valtioliitto. Helsinki 1977.

— Uuden valon vaijot. Historiallinen Aikakauskiija 1977, s. 234–253.

— Valon ja vaijon leikkiä. Historiallinen Aikakauskiija 1977. s. 349–360.

— YH-päätös 1941. Sotilasaikakauslehti 1977 s. 164–170, 230–237.

— Syväri vai Kannas. Sotahistoriallinen Seura ja Sotamuseo, vuosikiija X, s. 5-43. Helsinki 1978.

— Ryti ja kauttakulkusopimus. Historiallinen Aikakauskiija 1979, s. 40–43.

— Maaherra Hillilän salainen tehtävä. Sotilasaikakauslehti 1979.

— Die Beziehungen zwischen den finnischen und deutschen Militärbehörden in der Ausarbeitungsphase des Barbarossaplanes. Militärgeschiehtliche Mitteilungen 2/1979.

— Decemviri Siones. HTfP 1980.

— Suur-Suomen ääriviivat. Helsinki 1980.

— «Suomen ainoa pelastus on tämä sota». Risto Rytin tilannearvio Barbarossan aattona. Suomen Kuvalehti 25–26/18.6.1981.

— Suomalaisen SS-pataljoonan syntyvaiheet. Sotilasaikakauslehti 1981.

— Matkakertomus toukokuulta 1941. Sotilasaikakauslehti 1984.

— Political expedients for security during the «Interim peace» and at the start of the Continuation war (1940–1941) — Aspects of Security. Revue Internationale d'Histoire Militaire N: o 62, 1985

Rein Marandi, Naapurin silmin. Suomen jatkosota 1941–1944 Ruotsin sanomalehtikeskustelussa. Helsinki 1964.

W.N. Medlicott, The Economic Blockade I–II. London 1952–1959.

Jürg Meister, Der Seekrig in den osteuropäischen Gewässern 1941-45. München 1958.

Manfred Menger, Suomen merkityksestä fasistiselle sotataloudelle. Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksen julkaisuja 3, 1974.

— Die Einbeziehung Finnlands in den antisowjetischen Kriegshurs 1940/41. Jahrbuch fürGeschicts 1981.

Alan S. Millward, Die deutsche Kriegswirtschaft 1939–1945. Stuttgart 1966.

K.J. Mikola, Vuosien 1940-41 saksalais-suomalaisen yhteistoiminnan muotojen ja syiden arviointia. Tiede ja Ase 25. Mikkeli 1967.

Keijo Mikola, Suomen puolustusvoimien saattaminen sodan kannalle ja alkuryhmitykset. Suomen sota 1, Kuopio 1965.

J.L. Moulton, The Norwegian Campagne of 1940. London 1966. Eino Murtorinne, Veljeyttä viimeiseen saakka. Mikkeli 1975.

Seppo Myllyniemi, Baltian kriisi 1938–1941. Helsinki 1977.

— Suomi sodassa 1939–1945. Keuruu 1982.

Rolf-Dieter Müller, Von der Wirtschaftsallianz zum kolonialen Ausbeutungskrieg. DRudZW4, Stuttgart 1983.

H. Müllern, «Birke-Nordlicht». Den tyska Lapplandsarmeens âtertâgsoperationer i norra Finland 1944–1945. Aktuelli och historiskt 1957. Stockholm 1958.

Jukka L. Mäkelä, Salaisen sodan saatosta. Porvoo 1965.

— OsKu (Osasto Kuismanen). Porvoo 1966.

Arvo Moro, Laskuvaijojääkärikoulutuksesta 40-luvulla. Laskuvaijojääkärikoulu, vuosimatrikkeli 1974.

Kari Nars, Suomen sodanaikainen talous ja talouspolitiikka. Suomen Pankin Taloudellisia selvityksiä. Helsinki 1966.

Hans Werner Neulen, An deutscher Seite. München 1985. Jukka Nevakivi, Ystävistä vihollisiksi. Helsinki 1976.

— Apu jota ei pyydetty. Helsinki 1972.

Jöran B. Nilsson, Midsommarkrisen 1941. Historisk Tidskrift (Stockholm) 1971, s. 477–532 ja 1973 s. 173–211.

Erik Norberg, Flyg i beredskap. Det svenska flygvapnet i omvandling och upphyggnad 1936–1942. Stockholm 1971.

Jaakko Nousiainen, Suomen presidentit valtiollisina johtajina. Porvoo-Helsinki-Juva 1985.

A.A. Novikov, V nebe Leningrada (Leningradin taivaalla). Zapiski. Moskova 1970.

Toivo Nygârd, Suur-Suomi vai lähiheimolaisten auttaminen. Keuruu 1978.

— Itä-Kaijalan pakolaiset 1917–1922. Studia Historica Jyväskyläensia 19. Tampere 1980.

Johan Nykopp, Paasikiven mukana Moskovassa. Helsinki 1975.

A.J. Ollila, Valtion viljavarasto 1928–1953. Helsinki 1955.

Harri Paarma, Salaisen tiedustelun partiot. Hämeenlinna 1972.

Aladar Paasonen, Marsalkan tiedustelupäällikkönä. Tapiola 1974.

Risto Pajari, Jatkosota ilmassa. Porvoo-Helsinki-Juva 1982.

Onni Palaste, Siviilisissit Stalinin kanavalla (osin kaunokirjallinen). Porvoo 1973.

Unto Parvilahti, Terekille ja takaisin. Helsinki 1958.

Touko Perko, Aseveljen kuva. Suhtautuminen Saksaan jatkosodan Suomessa 1941–1944. Turku 1971.

— TK-miehet jatkosodassa. Päämajan kotirintaman propaganda 1941–1944. Keuruu 1974.

Uuno Peltoniemi — Kai Säteri — Ilmari Kirjavainen, Rajavartiolaitos 1919–1969. Mikkeli 1969.

Risto O. Peltovuori, Saksan ja Suomen talvisota. Keuruu 1975.

D. Petzina. Autarkiapolitik im Dritten Reich. Schriftenreihe der Vierteljahrshefte fur Zeitgeschichte XVI. Stuttgart 1968.

Orvo Peuranheimo — Jouko Pirhonen — Kullervo Killinen, Laivat puuta, miehet rautaa. Helsinki 1956.

Erkki Pihkala, Sotatalous 1939–1944. Suomen taloushistoria 2. 1982.

N.A. Piterskij, Die Sowjet-Flotte im zweiten Weltkrieg. Oldenburg und Hamburg 1966.

S.P. Platonov, Taistelut Suomen suunnalla 1941–1944. (Suom. Helge Seppälä). Helsinki 1976.

Herman Piocher, The German Air Force versus Russia. United States Air Force Historical Studies N: o 153. New York 1965.

Pogranicnye vojska SSSR 1939–1941. Sbornik dokumemov i materialov (Neuvostoliiton rajajoukot 1939–1941. Asiakirjoja ja aineistoa). Nauka. Moskva 1970.

Jorma Pohjanpalo (toim.), Eilispäivän Petsamo, Porvoo 1970.

V.V. Pohlebkin, Suomi vihollisena ja ystävänä. Porvoo 1969.

Tuomo Polvinen, Suomi suurvaltojen politiikassa 1941-44. Porvoo 1964.

— Barbarossasta Teheraniin. Juva 1979.

Y.E. Pohjanvirta, Sotatoimet rannikoilla ja merialueilla. Suomen sota 9. Kuopio 1960.

Eino Pukkila, Taisteluhälytys. Suomen laivasto jatkosodassa. Porvoo 1981.

L.A. Puntila, Suomen poliittinen historia. 5 p. Helsinki 1971.

V. Rantalainen, Ilmapuolustus ja ilmasotatoimet. Suomen sota 9. Kuopio 1960.

Heikki Rantatupa, Elintarvikehuoltoja — säännöstely Suomessa vuosina 1914–1921. Studia Historica Jyväskyläensia 17. Jyväskylä 1979.

Markku Reimaa, Finland och det tyska anfallet pâ Norge. HTfF 1977/1.

— Puun ja kuoren välissä. Rytin toinen hallitus ulkopoliittisten vaihtoehtojen edessä. Keuruu 1979.

K.O. Reini, Valmistelut puolustusvoimien saattamiseksi sodan kannalle. Suomen sota 1. Kuopio 1965.

Lothar Rendulic, Die Führung in Koalitionskriegen. Wehrkunde 1963.

Jürgen Rohwer, Der Minenkrieg im Finnischen Meerbusen I. Juni-August 1941. Marine Rundschau 1967.

Alpo Rusi, Lehdistösensuuri jatkosodassa. Sanan valvonta sodankäynnin välineenä 19411944. Helsinki 1982.

Allan Rosas, Sodanaikainen puolueettomuus ja puolueettomuuspolitiikka. Turun yliopiston julkisoikeuden laitoksen julkaisuja N: o 12. Turku 1978.

Friedrieh Rüge, Der Seekrieg 1939–1945. Stuttgart 1962.

Eero Saarenheimo, Suomalaisuutta rakentamassa. Helsingin Suomalainen Klubi 18761976. Vammala 1976.

Harrison E. Salisbury, Leningradin 900 päivää. Tapiola 1969.

Michael Salewski, Die deutsche Seekriegsleitung 1935–1945, Band I. Frankfurt am M. 1970.

Staatsräson und Waffenbrüderschaft. Probleme der deutsch-finnischen Politik 1941–1944.

Revue Internationale d'Histoire Militaire N: o 52, 1982.

Aaro Salmela, Ajopuu Petsamon vuonossa. Uusi Kuvalehti 4.5.1977.

Esko Salminen, Propaganda rintamajoukoissa 1941–1944. Keuruu 1976.

Kai Särmänne, Strategiset joukkojen siirrot viime sodissamme. Tiede ja Ase 20. 1962.

Jussi Saukkonen, Vastuun sukupolvi. Helsinki 1973.

Franz Schreiber, Kampf unter dem Nordlicht. Osnabrück 1969.

W. Schwertfeger — F. Salinger, Wetterfliegen in dem Arktis 1940–1944. Stuttgart 1982.

Kari Selên, C.G. Mannerheim ja hänen puolustusneuvostonsa 1931–1939. Keuruu 1980.

Ilkka Seppinen, Suomen ulkomaankaupan ehdot 1939–1944. Helsinki 1983.

Helge Seppälä, Taistelu Leningradista ja Suomi. Porvoo 1969.

— Itsenäisen Suomen puolustuspolitiikka ja strategia. Porvoo 1974.

— Suomi hyökkääjänä 1941. Juva 1984.

William L. Shirer, Kolmannen valtakunnan nousuja tuho I–II. Jyväskylä 1962.

L.A. Sillanpää, Tiedotus-, selitys-ja viihdytystoiminta. Suomen sota 10, 1961.

Martti Sinermä, Adolf Ehrnrooth sodan ja rauhan näyttämöllä. Juva 1981.

Kyösti Skyttä, Ei muuta kunniaa. Risto Rytin kujanjuoksu 1939–1944. Helsinki 1971.

Hannu Soikkanen, Sota-ajan valtioneuvosto. Valtioneuvoston historia II s. 5-242. Helsinki 1977.