Мауно Йокипии - Финляндия на пути к войне

• Название: Финляндия на пути к войне
• Автор: Мауно Йокипии
• Издательство: Издательство «Карелия»
• Жанр: История
• Год: 1999
• ISBN: 5-7545-0735-6

Работа видного финского историка Мауно Йокипии посвящена финско-германскому военному сближению и сотрудничеству на относительно коротком этапе европейской истории (март 1940 — июнь 1941 г.). Вопреки распространенной концепции «сплавного бревна» о якобы непроизвольном вступлении Финляндии в войну против СССР, солидная документальная основа исследования позволила автору прийти к выводу о сознательном и последовательном военно-политическом сближении Финляндии с гитлеровской Германией с целью нападения на Советский Союз.

---

Per-Olof Ekman, kiije tekijälle (laivastoasioita) Helsinki 20.4.1981. Pauli Ervi 19.10. ja 12.11.76 (almanakkamuistiinpanoja 1941 ym.) Evl. Armas Eskola, lentopäiväkiija 1939-41.

V.O. Huttunen, Sallan rata. Käsikiijoitus (1949) Rautatiehallituksen Rataosaston arkistossa. Matti Honkasalo (kiije tekijälle viestiasioista) Helsinki 6.6.1982. Arto Kivikuru, Valokuva-albumi opintomatkalta Saksaan ja Ranskaan keväällä 1941. Heinz Liese 5.5.1981 (lentopvk.-kopio 25.5.-19.7.1941).

G.E. Magnusson 2.4.81 (mm. Matkakertomus opintomatkasta Saksaan 25.2.-14.3.1941, ym.). Mj. Heikki Pursiainen (Ote Kauhavan ilmasotakoulun lentopäiväkiijasta 1941 ja Stiegliz 2:n moottorikiijasta 1940).

Rovaniemen saksalaisen radioaseman yksityinen pvk 1940–1941 Chronik der Polarfunker (evl Sampo Ahdon kautta saatu).

Ev. Eero-Eetu Saarinen, Helsinki (Matkakertomus opintomatkoista Saksaan helmikuussa 1941).

Karl-Heinz Seedorf, kiije tekijälle (lentoasioista) 3.12.1983. Evl. P.W. Stahl, yksityinen sotapäiväkiija 1941.

Kenr. Paavo Talvelan muistikalenteri (apul.prof. Ohto Mannisen kautta saatuja tietoja).

Интервью

(Отмеченные * имеются также в архиве TV 2)

Kenraali Erich Buschenhagen, Oberstdorf.

Kenraali Wilhelm Hess, München.*

Kenraali Hermann Hölter, Bad Boll bei Göppingen.

Erikoislähettiläs Karl Schnurre, Bad Godesberg.

Kenraali Aksel Airo.

Kenraali Reino Arimo.*

Kenraali Albert Puroma.*

Kenraali Väinö Valve.

Lentoupseerit

Evl Konrad Knabe, Memmingen.*

Evl Friedrich-Franz von Nordenkjöld, Althütte bei Backnang (Stuttgart).*

Evl P.W. Stahl, Prien am Chiemsee.*

Evl Pauli Ervi.*

Evl Armas Eskola.

Evl Erkki Heinilä.

Ev G.E. (Eka) Magnusson.*

Ev. Risto Pajari.

Evl. Vilppu Perkko.

Evl. Per (Pelle) Sovelius.

Museonhoitaja Hannu Valtonen. Meriupseerit

Kontra-amiraali Edward Wegener, Kiel.*

Fregattenkapitain Vilhelm Schroeder, Dortmund.*

Kommodori Kalervo Kijanen.

Kommodori Arto Kivikuru.

Kommodori Eino Pukkila.*

Kommodori Aimo Saukkonen.

Komentaja Eero Pakkala.*

Muut

Prof. Bengt Broms (kansainvälisestä oikeudesta).

Ev Matti Honkasalo (viestiasioista).*

Filmiohjaaja Matti Kassila (Hella Vuolijoesta).

Tri Emst Klink, Freiburg i Br. (arkistoasioista).

Ev. Viljo Rommi (Petsamon liikenteen valvonnasta).

Evl. Matti Tiitola (saksalaistiedustelusta Petsamossa).*

Опубликованные документы и литература изучаемого времени

Akten zur deutschen auswärtigen Politik (ADAP), Ser. D XII–XIH, Ser. E I–V. Göttingen 1969–1978.

Väinö Auer — Eino Jutikkala, Finnlands Lebensraum. Helsinki 1941.

Olavi Borg, Suomen puolueet ja puolueohjelmat 1880–1964. Porvoo 1965. Foreign Relations of the United States. Diplomatic Papers 19411. Washington 1958 (FRUS).

Franz Haider, Kriegstagebuch 2–3. Stuttgart 1963–1964.

Kaarlo Hilden, Murmanbanan, ett hot mot Finland och Skandinavien. Helsingfors 1941.

Valter Hubatsch, Hitlers Weisungen für die Kriegführung 1939–1945. München 1965. International Military Tribunal. Trial of the Major War Criminals (IMI) VII, XXVI, Nuremberg 1947.

Jalmari Jaakkola, Suomen idänkysymys. Helsinki 1941. (myössaks. ja ranskaksi).

Kadettikunta 1921–1950. Helsinki 1950.

Wolf Keilig, Das deutsche Heer I–III. Bad Nauheim 1957.

Kriegstagebuch des Oberkommandos der Wehrmacht 1940/1941. Bd I. Zusammengestellt und erläutert von H.-A. Jakobsen. Frankfurt am Main 1965.

Lagevortrage des Oberbefehlshabers der Kriegsmarine vor Hitler 1939–1945. Hrg. von Gerhard Wagner. München 1972.

Henry Picker, Tischgespräche im Führenhauptquartier 1941/42. Stuttgart 1963.

Staatsmänner und Diplomaten bei Hitler. Hrsg. und erläutert von A. Hillgruber. Frankfurt am Main 1967.

Suomen asetuskokoelman sopimussarja 1921–1922 ja 1939–1941.

Suomen sinivalkoinen kiija II. Helsinki 1941. (uusi painos 1978–1979).

Trials of War Criminals (TWC) XII. Nürnberg 1951.

Krister Wahlbäck (toim.), Regeringen och kriget. Ur statsradens dagböcker 1939-41. Stockholm 1972.

Valtiopäivät 1941. Pöytäkiijät.

Die Weizsäcker Papiere 1933–1950. Frankfurt am Main 1974.

Voionmaa Väinö, Kuriiripostia 1941–1946. Toim. Markku Reimaa. Helsinki 1971.

Walter Zimmermann, Nordeuropa und das Reich kriegswirtschaftlich gesehen. LübeckBerlin 1940.

Мемуары

Wilhelm, Assarsson, Stalinin vaijossa. Porvoo 1963.

E. Boheman, Pâvakt. Stockholm 1964.

Wipert von Blücher, Suomen kohtalonaikoja. Porvoo 1950.

C.A. Ehrensvärd, l rikets tjänst. (suom. Upseerin muistelmat 1966). Stockholm 1965.

Gerhard Engel, Heeresadjutant bei Hitler 1938–1943. Stuttgart 1974.

Valdemar Erfurth, Der finnische Krieg 1941–1944. (2. painos). Wiesbaden 1977.

K.A. Fagerholm, Puhemiehen ääni. Helsinki 1977.

Rainer von Fieandt, Omaa tietaään kulki vain. Helsinki 1972.

C.O. Frietsch, Finlands ödesär 1939–1943. Helsingfors 1945 (myös suom. 1945).

G.A. Gripenberg, Lontoo-Vatikaani-Tukholma. Porvoo 1960.

Sven Hedin, Utan uppdrag i Berlin. Norrköping 1949.

T.M. Kivimäki, Suomalaisen poliitikon muistelmat. Porvoo 1965.

Edwin Linkomies, Vaikea aika. Helsinki 1970.

Bernhard von Lossberg, Im Wehrmachtführungsstab. Hamburg 1950.

J.H. Magill, Tasavalta tulikokeessa. Muistelmia Suomesta kuuman ja kylmän sodan vuosilta. Mikkeli 1981.

I.M. Maiski, Memoiren eines sowjetischen Botschafters. Berlin 1923. Gustav Mannerheim, Muistelmat II. Helsinki 1952.

Hans Metzger, Kolmannen valtakunnan edustajana talvisodan Suomessa, Keuruu 1984.

J. Nykopp, Paasikiven mukana Moskovassa. Helsinki 1975.

J.K. Paasikiven päiväkiijat 1944–1956. Ensimmäinen osa. Juva 1985.

Friedrich Paulus, «Ich stehe hier auf Befehl». Herausgegeben von Valter Görlitz. Frankfurth am Main 1960.

J.O. Söderhjelm, Kolme matkaa Moskovaan. Tampere 1970.

Paul Schmidt, Statist auf diplomatischer Bühne. Bonn 1950.

Paavo Talvela, Sotilaan elämä 1–2. Helsinki 1976–1977.

Väinö Tanner, Suomen tie rauhaan 1943–1944. Helsinki 1952.

Kahden maailmansodan välissä. Helsinki 1966.

W.E. Tuompo, Päiväkiijani päämajasta 1941–1944. Porvoo 1969.

Ilmari Tuija, Herrojen kanssa maljassa. Porvoo 1973.

Walter Warlimont, Im Hauptquartier der deutschen Wehrmacht 1939–1945. Frankfurth am Main 1962.

Ernst Wiegforss, Minnen III (1932–1949). Stockholm 1954.

Atos Wirtanen, Mot morka makter. Helsingfors 1963.

Ragnar Ölander, Krigoch cencur. Helsingfors 1958.!*

Jussi Saukkonen, Vastuun sukupolvi. Vaasa 1973.

Исследования

Jorma Ahvenainen, Petsamon historiallisia vaiheita. Eilispäivän Petsamo. Porvoo 1970.

— Suomen sahateollisuuden historia. Porvoo 1984. Sven Al lard, Stalin ja Hitler. Porvoo 1972.

Per G. Andreen, De mörkaären. Stockholm 1971.

— Politiska handlingslinjer i midsommarkrisen 1941. Historisk tidskrift (Stockholm) 1973 s. 38–65 ja 1974 s. 82-92

— Finland i brännpunkten mars 1940 — juni 1941. Stockholm 1980.

Vilho Annala, Outokummun historia 1910–1959. Helsinki 1960.

Ossi Anttonen — Hannu Valtonen, Luftwaffe Suomessa 1941–1944. Helsinki 1976.

Reino Arimo, Suomen linnoittamisen historia 1918–1944. Keuruu 1981.

Dieter Aspelmeier, Deutschland und Finnland während der beiden Weltkriege. Hamburg 1967.

Kurt Assmann, Deutsche Seestrategie in zwei Weltkriegen. Heidelberg 1957.

Alhert Beer, Der Fall Barbarossa. Munster 1978.

Max Beioff, The foreign Policy of Sowiet Russia 1929–1941, II, 1936–1941. London 1949.

Cajus Bekker, Angriffshöhe 4000. Kriegstagebuch der deutschen Luftwaffe. Oldenburg 1964.

Valentin Berezkov, Diplomaattitehtävissä Hitlerin luo. Keuruu 1965.

Lew Besymenski, Sonderakte Barbarossa. Hamburg 1973.

Leif Björkman, Sverige inför Operation Barbarossa. Stockholm 1971. (Lyhennetty suomennos Suomen tie sotaan. Rauma 1975).

Svein Blindheim, Nordmenn under Hitlers fane. Dei norske frontkempare. Haider 1977.

Heinz Boberach (Hrsg), Meldungen aus dem Reich. Neusvied und Berlin 1965.

Horst Boog, Die deutsche Luftwaffe nfii h rung 1935–1945. Stuttgart 1982.

Bengt Broms, Kansainvälinen oikeus. Helsinki 1978.

Alan Bullock, Hitler. Tyrannin nousuja kukistuminen. Helsinki 1958.

Vilhelm M. Carlgren, Svensk utrikespolitik 1939–1945. Stockholm 1974.

— Varken eller. Uddevalla 1977.

— Mellan Hitler och Stalin. Uddevalla 1981.

Robert Cecil, Hitlers Decision to Invade Russia 1941. London 1975.

Das Deutsche Reich und der Zweite Weltkrieg. Band 4. Der Angriff auf die Sowjetunion. Stuttgart 1983 (lyhenne DRudZW4).

Fr.W. Deakin, The Brutal Friendship. Mussolini, Hitler and the Fall of Italian Fascism. London 1962.

V.K. Derry, The campaign of Norway. London 1952.

H. Doerr, Verbindungsoffiziere. Wehrwissenschaftliche Rundschau 1953.

K. Dönitz, Die Schlacht in Atlantik in der deutschen Strategie. Teoksessa Hillgruber (toim.), Probleme des zweiten Weltkrieges. Köln-Berlin 1967.

Dietrieh Eichholz, Geschichte der deutschen Kriegswirtschaft 1939–1945 I–II. Berlin 1969, 1985.

Max Engman — Jerker A. Eriksson, Mannen i kolboxen. John Reed och Finland. Ekenäs 1979.

Per-Olof Ekman, Meririntama. Juva 1983.

K.J. Ellila, Suomen maatalous. Oma Maa I, Helsinki 1959.

Valdemar Erfurth, Murmanin radan ongelma. Porvoo 1952.

Seikko Eskola, Yhdysvaltain lehdistöjä Suomen kriisi keväästä 1941 Pearl Harboriin. Helsinki 1973.

Ph. W. Fabry, Der Hitler-Stalin-Pakt 1939–1941. Darmstadt 1962.

Mario D. Fenyo, Hitler, Horthy and Hungary. New Haven and London 1972.

Jürgen Förster, Stalingrad. Risse im Bündnis 1942/43. Freiburg 1975.

Carl Axel Gemzell, Tysk militär planläggning under andra världskriget: fall Sverige. Scandia 2, 1975.

— Raeder, Hitler und Skandinavien. Lund 1965.

Geschichte des Grossen Vaterländischen Krieges. Bd. 1–2. Berlin 1962–1963.

Geschichte der sowjetischen Aussenpolitik. Teil I. Redaktion A.A. Gromyko, B.N. Ponomaijow u.a. Berlin 1980.

Martin Gilhert, Winston S. Churchill, VI. London 1983.

W. Girbig, Jagdgeschwader 5 — Eismeijager. Stuttgart 1976.

Helmut Greiner, Die oberste Wehrmachtfuhrung. Wiesbaden 1951.

Olof Groehler, Geschichte des Luftkrieges von 1910 bis 1970. Militärverlag des DDR. Berlin 1975.

Hans Guderian, Sotilaan muistelmat. Helsinki 1954.

Ilkka Hakalehto, Väinö Tanner, Taipumattoman tie. Helsinki 1973.

Sverre Hartman, Hvoden Finland ble med i krigen mot Sovjet i juni 1941. Norsk Militaert tidsskrift 1961.

Paul Hausser, Soldaten wie andere auch. Der Weg der Waffen-SS. Osnabrück 1966.

Vilhelm Hess, Die Eismeerfront 1941. Heidelberg 1956.

Erik Heinrichs, Mannerheim Suomen kohtaloissa 2. Helsinki 1959.

Britta Hiedanniemi, Kulttuuriin verhottua politiikkaa. Kansallissosialistisen Saksan kulttuuripropaganda Suomessa 1933–1940. Keuruu 1980.

Silvo Hietanen, Siirtoväen pika-asutuslaki 1940. Helsinki 1982.

Karl Hildebrand, Deutsche Aussenpolitik 1933–1945. Kalkül oder Dogma? Stuttgart 1973.

Andreas Hillgruber, Deutschland und Ungarn 1933–1944. Wehrwissenschaftliche Rundschau 9, 1959.

— Einbau der verbündeten Arméen in die deutsche Ostfront 1941–1944. Wehrwissenschaftliche Rundschau 10, 1960.

— Hitlers Strategie. Politik und Kriegsfuhrung 1939–1941. Frankfurt am Main 1965.

— Hitler, König Carol und Marschall Antonescu. Wiesbaden 1965.

— Der 2. Weltkrieg. Kriegsziele und Strategien der grossen Mächte. Stuttgart 1982.

Paavo Hirvikallio, Tasavallan presidentin vaalit Suomessa 1919–1950. Helsinki 1958.

P. Hirvonen, Raskaan saijan laivueet. Helsinki 1956.

Kari Hokkanen, Kyösti Kallio, talonpoikaispresidentti, (painossa) Helsinki 1986.

Âke Holmqvist, Flottans beredskap 1938–1940. Stockholm 1972.

Nikolaus Horthy, Muistelmat. Helsinki 1955.

Valter Hubatsch, «Weserübung». Die deutsche Besetzung von Dänemark und Norwegen 1940. Göttingen 1960.

G. Hümmelchen, Die deutschen Seeflieger 1935–1945. München 1976.

Matti Häikiö, Maaliskuusta maaliskuuhun. Helsinki 1976.

Pekka Kalevi Hämäläinen, Kielitaistelu Suomessa 1917–1939. Porvoo 1968.

Hermann Hölter, Die Probleme des deutsch-finnischen Koalitionkampfes. Wehrkunde 1953.

I.T. Inozemtsev, Krylatye zaSitniki Severa (Pohjolan siivekkäät puolustajat). Voenizdat. Moskva 1975.

Tuomo Itkonen, Lapin tieoloista ja — alotteista. Tornionjokilaakson vuosikiija 1978. Tornio 1979.

P.N. Ivanov, Krylja nad morem (Siivet meren yllä). Moskva 1973.

Heikki Jalanti, Suomi puristuksessa 1940–1941. Lahti 1966.

Marita Jokinen, Kaijalaisen siirtoväen korvauskysymys. SUOMAn julkaisuja 6. Hki 1982.

Mauno Jokipii, Himmlerin Suomen matka. H Ark 58, 1962.

— Panttipataljoona. (2. p.) Tapiola 1969.

— Suomen ryhtyminen jatkosotaan. Historianopettajien vuosikiija XII. 1975.

— Suomi apua etsimässä. Hist. Aikakauskiija 1976.

— Lapin välirauhan ajan tienrakennukset ja niiden suurpoliittinen tausta. Scripta Historica Vs. 224–269. Oulu 1977.

— Vuodenvaihde 1940–1941 uudessa valossa. Historiallinen Aikakauskiija 1977 s. 3-17, 77–95.

— Finland's entrance into the continuation war. Yearoook of Finnish foreign policy 1977. (myös Revue international d'Historié militaire N: o 53, 1982 englanniksi)

— Finlands väg tili fortsättningskriget. Scandia 1978 s. 76-113.

— Paasikivi Moskovassa. Ulkopolitiikka 1978.

— Saksan ja Suomen laivastoyhteistyö 1941 jatkosodan syttymiseen asti. Sotahistoriallinen Aikakauskiija 1, 1980. (lyhennettynä saks. Nordeuropa-saija 7, Greifsvwald 1982)

— Englannin konsulaariedustajien poistaminen Pohjois-Suomesta 1941. Scripta Historica VI. Oulu 1980.

— Saksan ja Suomen sotilaallinen yhteistyö 1940-41. Jatkosodan kujanjuoksu. Juva 1982.

— Ilmatoiminta Suomessa välittömästi ennen jatkosotaa. Scripta Historica VIII. Oulu 1983.

— Saksalaisten suunnitelma Hangon valtaamisesta kesäkuussa 1941. Opuscula Historica I. Jyväskylä 1984. (myös ruotsiksi, Militärhistorisk tidskrift 1985, Karlskrona 1986)

— Tiedustelu maarajoillamme välirauhan aikana. Historiallinen Aikakauskiija 1985 s. 278–282. Eino Jutikkala, Valtion Tiedotuslaitoksen historiakäsikiijoitus (1944). Jutikkalan kok., VA.